Tänään miut on tehnyt erityisen iloiseksi monikin asia!
Yhtään asettamatta parhausjärjestykseen: ystävät, sedän näkeminen, Helmin tossut, uus sohvapöytä ja tietokone sekä tulppaanit.
Aloitetaan tylsimmästä eli tietokoneesta, joka on kyllä yks maailman ärsyttävimmistä laitteista, mutta silti ilman sitä ei tulis toimeen! Miun tietokone oli tammikuun ekalta viikolta asti huollossa ja hinta
tappeluidenneuvottelujen jälkeen sain sen tänään takaisin. Tosin huollon vaatimaan hintaan, senkin. Mutta nyt on kone takaisin ja voin taas orjautua. JEE!
Toinen iloinen asia oli uus sohvapöytä edellisen kolhiintuneen tilalle. Kauppareissulla sitten kävästiin nopeesti vain Jyskissä ja sieltä löytyikin halvennuksessa miehen sanoin tyylikäs ja väreiltään meille sopiva lasinen kolmion muotoinen pöytä. Vinkeää!
Omalla aiemmalla kauppareissullani tänään ostin meille kevään ekat tulppaanit, jotka nyt intopinkeenä koristaa meidän ruokapöytää ja samalla koko olohuonetta :)
Siinä ne on (taustalla suola-pippuripariskunta yrittää päästä piiloon lemmiskelemään)..
Päivän hauskin piristys oli Helmin tossut! Mein pikkurotta ei tarkene pihalla pitkällä lenkillä näillä pakkasilla, joten lähdettiin tänään ostamaan sille tossuja. Rotta oli mukana, kun sen jalat on niiin kapoiset, etten uskaltanut yksinäni käydä arvioimaan mitkä sen jalassa pysyy. Ja eihän ne halvemmat ja sukkamaisemmat versiot sitten pysynyt yhtään, joten neiti sai sitten oikein kengät! Ne näyttää ihan oikeasti joltain varsikengiltä ja niissä on kovat pohjat ja kaikkee ja ne kopisee kun se kävelee lattialla niillä :D Ja kuten arvata saattaa, Helmi ei ihan tykännyt niistä. Oisitte nähny sen pomppimisen ku se yritti potkia niitä pois jaloistaan! Näytti ihan vasikalta tai varsalta, joka pääsee ekaa kertaa ulos! Ois pitäny saada videolle se, mutta uskon, että huomenna on sama show edessä, vaikka tänään pienen lenkin aikana neiti tottuikin aika hyvin, joten huomenna koitetaan videointia päivän valossa.
Päivän yllättävin piristys olikin sitten sedän kanssa lounastaminen. Miun ainokainen hengissä oleva setäni, joka asuu Helsingissä ja jota nään pari kertaa vuodessa laittoi aamulla viestin, jossa väitti, että Lprssa ei oo kylmä. Viestien vaihdon lomassa totesimme, että kerta hän on täällä asiakaskäynnillä, niin voitaisiin nähdä, kun mulla oli aika väljä päivä. Näinpä sitten käytiin syömässä, tai setä joi kahvia kun oli syönyt asiakkaan kanssa, mutta mie söin :D Oli kyllä hauska nähdä, kun nähtiin joulupäivänä vain tosi pikaseen ja sitä ennen miun ja miekkosen häissä!
Viimeinen piristys tähän päivään on se, että miulla on maailman ihanin ystäväpiiri! On siistiä tajuta, miten on vanhoja hyviä ystäviä, mutta myös lyhyessä ajassa voi muodostua uusia hyviä ystäviä! Yhtään näistä ystävistä en ois tavannut, jos oisin aikanaan ollu vaan kotona ja käyny koulussa tai lähteny opiskelemaan jonnekin turvalliseen paikkaan lähelle kotikotia. Miulla on ihan parhaat luokkakaverit ja surettaa jo nyt, etten muutaman kuukauden päästä pääse enää kuuntelemaan sitä jatkuvaa yleistä pään aukomista ihan kaikesta ja kaikille. Niinkun miun rakas luokkakaverini sano: "Mitä mie sitten teen, kun en nää näitä kaikkia enää joka päivä"!? APUA! Mutta toisaalta, samaa mie pelkäsin sillonkin kun vanha vääksyläinen kaveriporukka hajos pikkuhiljaa maailmalle. Mut hyvin on selvitty ja samanlaisia ystäviä ollaan edelleen vaikka nähdäänkin PAALJON harvemmin ja pidetään tosi vähän yhteyttä. Joten ehkä tästäkin päästään eteenpäin :) Luokkakavereiden lisäks miun uusimmat hyvät ystävät löytyy mein opiskelijakunnan hallituksen porukoista. On siistiä, miten niin randomilla voi yhtäkkiä muodostua ystävyyksiä, jotka tekee joka päivä onnelliseks :)
Ehkä mie tulevaisuudessa saan seuraavat hyvät ystävät joko työpaikalta (jonka toivottavasti saan), cheerjoukkueesta (johon toivottavasti pääsen) tai vauvapiiristä (johon luultavasti en pääse vielä muutamaan vuoteen, mutta johon jostain ihmeestä ilmestynyt vauvakuume ajais!), who knows. No tiedän kyllä kuka tietää, mutta tuntemattomat ovat Herran tiet ;)
On kivaa olla iloinen :) <3