Ja tässä se, mihin päädyttiin. Onhan tuossa edelleen tekemistä, mutta ei oo kyllä läheskään niin "pehmee" kuin alussa. Naurattaa nuo reidet, kun ne on niin paljon isommat, ku haasteen alussa, mutta se johtuu kyllä pyöräilystä ja cheeristä, eli lihastalihasta. Tervemenoa vaan farkkuostoksille, kun ennenkin oli vaikeuksia löytää farkkuja, jotka meni reisistä ylös, muttei ollu isot vyötäröltä!
Kyllä se oon mie, vaikkei naamaa näykään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti